Matkamiesten reissukirja

No niin!!

Tassapa naita kuvia taas hieman isompi satsi, eli Kiinasta tanne Vietnamin etelakarkeen asti. (Toisen ruunan kamerassa ilmeni melko essentiallia haikkaa joten astetta yksipuolisempia kuvakulmia matkan varrelta talla kertaa):

Kunming, viimeinen pysahdyspaikkamme Etela-Kiinassa. Ekaa kunnon ripulia lusimassa, Petella jo paalla ja Jessenkin hymy hyytyi myohemmin…

Kiinalainen unelma: era mahjongia ystavien seurassa rauhallisessa puistossa ison puun alla syysauringolta suojassa…taustalla chili kuivaa auringossa.

Kaytiin Kunmingissa Kiinalaisessa joulukirkossa kuuntelemassa jouluevankeliumi. Sama meno kuin suomessa… Samaiseen paikkaan lahjoitimme loput talvivaatteistamme.

Hilpea seta, miksikohan…?! “local tobacco”

Valilla oli pakko paeta paallekayvia riivaajia ja kylmaa hotellin loungen suojiin. 2h ennen bussimatkaa Vietnamin rajalle.

Kiinan ja Vietnamin raja. Saavuttiin paikalle klo 0500 aamulla, ilme kertoo fiilikset… Raja tuli ylitettya harvinaiseen tapaan, kavellen. Ero oli huomattava astuttaessa Vietnamin maaperalle.

Vietnam! Maaseutua junasta kuvattuna. Riisipeltoa ja edesmenneiden viljelijoiden viimeinen leposija.

Junassa rajalta Hanoihin. Very hard seat..

Petteri ja nuori Vietnamilainen. Ei kauaa jaksanut katsoa karvaista kuontaloa. Emannat innoissaan taustalla.

Ylpea uusien silmalasien omistaja. Lasit teetettiin Hanoissa tadilla ja ristittiin samantien “Maunoiksi”. Maunojen arvoksi sovittiin hulppeat 100 000 paikallista valuuttaa eli n. 4 euroa..

Hanoi klo 2200. Vietnam juuri voittanut Kaakkois-aasian jalkapallomestaruuden. Koko kaupunki kaduilla ja me tietenkin myos seassa sekoamassa.

Kun tila loppui alhaalta, alkoivat ihmiset kavuta mita veikeimpiin paikkoihin. Tilanne kuvastaa hyvin paikallisten itsesuojeluviettia.

Suomen suurlahetysto, Hanoi. Petterille uutta passia vanhan rikkoutuneen tilalle hankkimassa. Toimisto naytti aivan jonkin kotosuomen osuuspankin odotustilalta…

Hue

Vietnamilainen (kaakkois-aasialainen) erikoisuus, kaarmeviina. Kobra sullottu natisti lasipurkkiin, paalle viunaa ja yrtteja ja avot, huiviin vaan! Auttaa nivelvaivoista aina mieskuntoon. Testattiin tottakai!

Nha Trang ja matkan eka biitsi. Petyttiin hieman, silla vierailumme aikana myrskysi kovin ja vesi oli melko sekaisin. Biitsi kuitenkin!

Nha Trang, Vietnamin Teneriffa.

Mui Ne. Saavuttiin paikan paalle klo 0400. Ei kamppaa, joten odoteltiin hetki ulkosalla…

Saatiin aamulla sitten kamppa, oma biitsi, palmut ja lehmat ja kaikki. Taalla vietettiin ensimmaista kertaa reissussa kunnon rentoutumisloma. Tahan asti sykittiin todella lujaa paikasta toiseen.

Mui Ne:n auringonlasku. Vai oliko se sittenkin nousu?!?

Vanha kaveri pamahti paikalle Indonesiasta meita morjestamaan. Ollaan juuri lahdossa jeepin kanssa tutkimaan ymparistoa. Todella kuuma paiva.

Matkalla tormattiin villielaimiin.

Loydettiin lahistolta hiekkadyynit (White Sand Dunes) joiden alla loisti 100m syva pulahdusallas.

Todella outo fiilis, biitsilta suoraan saharan paahteeseen…

…ja pakkohan sita oli jattilaismaisella hiekkalaatikolla leikkia!

Mui Ne

Saigon! (Ho Chi Minh City) Hotellin parvekeella. Huomaatkaa paikallinen puhelin/sahkolanka jarjestelma! Toimii!

Vietnamilaisten kasitys lemmikkielainkaupasta. Lintuhakki sullottuna tayteen koiria.

Vierailtiin joukolla Vietnamin Sodalle omistetussa museossa. Paikka loi hiljaiseksi alun leikiskelyjen jalkeen. Paikka oli ahdattu tayteen niskavilloja raapivaa valokuvamateriaalia seka sodanaikaisia taisteluvalineita. Ehdottomasti vierailun arvoinen muistoresortti.

…

Tormattiin tallaiseen kaveriin Saigonin vilskeessa

Kavaistiin Vietnamin etelaisimmilla apajilla Phu Quokilla metsastamassa herra aurinkoa.

Paikka kuhisi rakkaita lansinaapureitamme.

Ja myos muutama rantauros loysi tiensa apajille.

Rantapalloilun jalkeen lahdettiin takalaiseen tapaan tutkiskelemaan saarta mopedein.

Polttaa kesakatu miesta, suu taynna punaista hiekkaa tiesta..

No niin…

Aurinko puski muutaman watin teholla joten “aftersunit” olivat paikallaan.

Pahoittelut kaikille jotka ovat olleet huolissaan lomataukoilumme takia. Huomenna luvassa valtaisa kuvapaketti aina Vietnamin rajoilta tanne Etela-Vietnamiin asti.

:

Takana Venaja, Mongolia seka Kiina, lahitulevaisuudessa paistaa hyvat huomenet Vietnamissa.

Tata nykya olemme siis jo Vietnamin etelaisemmalla puoliskolla nautiskelemassa trooppisemmista tuulista. Raja taittui Tapaninpaivan tienoilla rajakylassa nimelta Houhai. Vietnamin puolelle paastyamme jatkettiinkin kiireenvilkkaa mopotakseitse ja junateitse paakaupunki Hanoihin jossa tuli tutustuttua paikkoihin muutaman paivan ajan. Sattuman kautta tuli vierailtua kaupungissa paivana jolloin Vietnam voitti Kaakkois-Aasian mestaruuden jalkapallossa joka tarkoitti etta tama harvinaisen riehakas ja elavainen kansakunta puhkesi nupuistaan. “Vietnam Vo Dich” raikasi kaduilla kun ihmiset esitti voitontanssejaan mita kummimmissa paikoissa kaoottisen skootterimeren keskella.  Tapahtuma veti suomi-pojat hiljaiseksi, harvemmin meilla moista Karjala-turnauksen paatteeksi.. Mahtavaa!

Hanoi oli kaupunkina erittain mielenkiintoinen vierailukohde pikkukujineen mikali kaupunkilomaa halajaa, mutta ilmastoltaan kaupunki ei nain talvisaikaan houkutellut ainakaan meita. Vietnam jakaantuu ilmatieteellisesti (pikaisten paattelyjen perusteella)  kahteen vyohykkeeseen, pohjoiseen “subtrooppisempaan” ja etelaiseen “trooppisempaan”. Pohjoisessa nautiskellaan siis talvisateista ja viileammista saista tahan aikaan vuodesta. Jatkoimme matkaa etelammas kohti good old-Saigonia.

Riisiviljelmia, riisihattuja, vesipuhveleita, jokiveneita, mopopoikia, villia metsikkoa.. Maisemat oli niita mita odottikin, kaunista ja rauhoittavaa.  Seuraavaksi saavuimme muinaisten Vietnam-dynastioiden paakaupunki Hueen jossa kaupunkia verhosi kiinalaistyylinen muuri seka liuta muinaisia rakennuksia. Hanoin riehakas henki vaihtui siis kertaheitolla harmonisempaan ymparistoon. Historiaa kaupungissa on ollut nakyvilla aikoinaan huomattavasti enemman mutta sota toi seurauksensa. 

Huesta jatkettiinkin sitten Etela-Vietnamin puolelle Nha Trangiin jossa tata nykya majailemme.  Intensiivinen reissailu on syonyt miesta sen verran etta huomenna korkataan ensimmaiset paikalliset ja nautiskellaan pari viikkoa todenteolla lammosta, rannoista ja Banana Pancakeista. On siis aika rantalomailun..

Kuvia myohemmin kunnon satsi.

Vietnam kuittaa!