Matkamiesten reissukirja

Hyvaa jouluaaa!

Kiinan joulu on mita on mutta reissuveijareiden mielissa loistaa kotosuomen hanget, lanttulaatikko ja joulurauha.

Ei kuvaa. Muistikorttiin on ilmeisesti hyokannyt matkan varella jonkin sorttinen matonen tms..

Tai Chita Kielletyssa kaupungissa.

Nakyma Beijingin Kielletyn kaupungin ylla.

Kielletty kaupunki.. suojelijalohikaarme.

Beijingin rautatieasemalla.

Bussiaikataulujen lukeminen tuotti ongelmia.

Xianin Terracotta-armeija, “maailman kahdeksas ihme”.

Kivihiilivoimaloita nakyy kolkassa kuin kolkassa.

Petteri kiipeamassa Mount Hualle, xianista kaksi tuntia lanteen. Vuori on yksi viidesta pyhasta huipusta Kiinassa.

Huashan.

…

Temppelit koristivat vuoren huippua.

Petteri kadun vilinassa Xianissa. Pikkukujilla nakyi paljon hieman muinaisempia menopeleja.

Vanhat rakennukset vaistyivat suurempien tielta.

Xianin nykyilme.

Kaupungissa joka koki 8 richterin maanjaristyksen kevaalla. Tunti Chengdusta itaan.

Chongqing, 30 miljoonaa asukasta.

Takalainen ruotsinlaiva Yangtze-joella. Meidan paatti oli hieman vaatimattomampi.

Yangtzella..

…

…

…

Kaytiin kuuntelemassa pienella porukalla paikallista musikaalia.

Suosittu kiinalainen tapa viettaa iltaa. Iltatanssi.

Pojat kokkaamassa dumplingeja.

Jesse kapuamassa vuorelle.

Vuori taynna rakastavaisten lukkoja. Paikallinen meriitti pariskunnille.

Huoshanin katolla, 300m suoraa pudotusta.

Paikallinen herkku, sokeroidut pikkuomenat.

Sallit pelaamassa kiinalaista shakkia. Shakki- ja mahjonkiseurueita loytyy joka korttelivalilla.

Junamatka 3-luokassa. Halvin, ehkei paras mahdollinen.

Vaunun valitilasta loytyi paras oleskelutila. Pelin nimi oli “Landlord and the Peasants”

Chengdu, tulisin ateria koskaan…. kasvoista nakee.

Chongqing. Sillat kasvoivat rakennusten ylle.

Kiinalainen kylpyhuone. Vessa + suihku.

Pojat humppaamassa.

Talla hetkella odottelemme junareissua Wuhanista Kunmingiin jossa kaymme hankkimassa viisumit Vietnamiin. Katsotaan hoituuko asia yhta sukkelaan kuin Helsingissa.

Terveisin J&P

Buukatessamme junalippuja Xianista Chenguun odotimme yhtalaista B-luokan junapaikkaa kuin Beijing-Xian-valiltakin, tosin tiesimme etta liput oli halvimmat mahdolliset jotka vaan loysimme. Junaan tuli loppujen lopuksi jarea kiire mutta onneksi kiinalainen matkatoverimme raivasi pienen kolonnamme jattimaisen juna-aseman lapi ilman suurempia ongelmia. Saavuttiin siis viimeisten joukossa 20-vaunuisen raidehirmun peravaunuun jossa eteen tuli ensimmainen mutka. Konduktoorin oli tyonnettava meidat junan sisaan jotta saatiin skandinaaviruhomme edes mukaan koko 18 tuntiselle reissulle..  VR:n laatumatkoihin tottuneena tilanne vaunun sisalla oli mita huvittavin. N. 80 hengen vaunuun oli ahtautunut triplamaara takalaisia, olo oli siis jo ensiminuuteilta kuin Havannan orjalaivoissa. Emme tunnin taistelullakaan olisi paasseet kunnolla vaunun sisalle saatika sitten istumapaikoillemme joten paadyimme vaihtoehdoista parhaaseen, valivaunupunkkaukseen. Makoilimme siis alkumatkan kahden vaunun valisessa tupakointitilassa 15 muun reissaajan kanssa, mutta tunnelma oli mita mieluisin! Lattiapaikka kaminan edessa ei siina tilanteessa kolottanut kummankaan hampaita. Korttipelit vaihtuivat samalla kun takalaiset kertoivat tarinoita maanjaristyksista, omista kiinanmatkoista sun muista kokemuksistaan. Voimme kiittaa onneamme etta meilla oli tulkki matkassa.

Noin neljan tunnin makoilun jalkeen paikalle pamahti yllattaen junan johtokunnan paamies. Kaveri sanoi meille etta kaikki “valitut” paasisivat makuuvaunuun loppuyoksi puoleen hintaan jotta juna saataisiin edes jonkinlaiseen ruotuun. Yleisen mukavuuden johdosta (myos muita valitilassa makoilleita ajatellen) jatimme seuraavalla pysakilla kotivaunumme ja juoksimme junan toiseen paahan jossa vastassa piti olla normi coupe-vaunu, neljan hengen b-luokan makuuhuone siis. Sinne saapuessamme vastassa oli kylma totuus.. Paaveijarin sanoja lainaten “Olitte liian myohassa, saatte nukkua ravintolavaunussa pienta korvausta vastaan..” Poikia koijattiin siis urakalla. Kaikki junan ulkomaalaiset ja paikalliset varakkaammat tapaukset kerattiin siis pois noista maanlaheisemmista b-vaunuista ja lahetettiin “suojaan”, mika kaytannossa tarkoittaa ettei meille haluttu nayttaa tavallisen kansan “kurjuutta” ja samalla voitiin lypsaa meita kultalehmia toden teolla. Wicked world.

Mita tasta opimme: mikali haluat mukavuutta - maksa muutama euro ylimaaraista lippuluukulla, mikali et - muista missa matkustat. 18 tuntinen matka tuli siis taitettua n. 7 eurolla, oikea makuupaikka olisi pulittanut n. 14e, not that bad jalkikateen ajatellen.

Saavuttiin uuden maakunnan paakaupunki Chengduun seuraavana aamuna ja taalla ollaan oleiltu siita asti. Mahtava kaupunki pikkumonopoliksi. +15c, ulkona paistaa aurinko ja pohjolan vilunvareet alkaa pikkuhiljaa kaikota. Chengdu on takalaisille tunnettu laid back-meiningistaan, lammostaan ja kauniista naisista, varastaen muutaman virkkeen Lonely Planet Chinasta, oiva paikka vierailla siis. Jos haluaa tutustua kiinan kulttuuriin, ihmisiin ja upeisiin maisemiin niin kannattaa ehdottomasti kaantya Chengdun puoleen jos vertailupohtana on Peking. Vuoden sisalla jopa Finnairilta pitaisi saada suoria lentoja tanne.

Tanaan kavimme katsomassa Chendguakin jarisyttaneen kevaalla sattuneen maanjaristyksen jalkiseurauksia eraassa pikkukaupungissa n. tunnin ajomatkan paassa. 8 richteria saa mielessakin niskavillat tutisemaan. Naky ei ollut imarreltava mutta ihmiset hymyilivat paikalliseen tapaan kuin mitaan ei olisi sattunut. Huomenna matka jatkuukin jo hieman etelammas jossa tiedossa on 4 paivainen jokimatka pysahdyksineen. Ensikosketus paattireissaamiseen siis tiedossa. Ei muuta talla eraa, idan sallit kuittaa. hors.

Pahoittelut muttei kuvien latailu onnistunut tallakaan kertaa, viikon paasta 100 kuvan jumbopaketti.

Ni Hao jalleen ystavat!

Saavuimme Kiinan vanhaan paakaupunkiin istumajunalla 7.10. aamuvarhaisella. Matka Pekingista tanne oli jalleen silmat aukaiseva; juna oli tayteen ahdattu, ihmiset tappelivat ja kiinalaiseen tapaan istuimet olivat meidan skandinaavisille selillemme aivan liian pienet. Eipa ole niska ollut vahaan aikaan yhta jumissa! Mieli oli silti molemmilla matkaajilla avoin ja kirkas, uusi kaupunki ja uudet kujeet :). Suunnistimme jalleen kerran junamatkalla valitsemaamme hostellia kohti, kunnes iloinen seta ohjasi meidat salakavalasti omaan “huippu” hostelliinsa. Meille se sopi hyvin, varsinkin sen jalkeen, kun olimme tinganneet hinnan 20 juaniin yolta (n.2,5e)!

Alkukuositusten jalkeen aloimme sitten tutustua itse kaupunkiin, ja voi sita pettymysten tulvaa: Xi’an:kin on yksi westernisaation pesake. Korkeita  toimistotorneja, luxuryliikkeita ja autoja joka paikassa. Olimme matkalla tanne kuvitelleet mielissamme Xi’an:in pienemmaksi ja rauhallisemmaksi kaupungiksi ja varsinkin Pekingin mahtipontisuuden jalkeen. Toisaalta ensimmaisen kavelyretken kuluessa loysimme pienia rauhallisia sivukujia eli hutongeja, jotka Pekingissa hukkuivat suuruuden ja uudisrakentamisen jalkoihin. Olemme myos jalkikateen kayneet joka paiva syomassa naiden pikkukujien edullisissa ja paikallisia asukkaita houkuttelevissa ravintoloissa (kaksi ateriaa paivassa, a 1,5e).

Xi’an oli siis Tang dynastian aikaan Kiinan suurin ja tarkein kaupunki ja toimi tuolloin paakaupunkina. Keisari Qin Shi Huan istui tuolloin valtaistuimella ja kuolemaansa ennen rakennutti Xi’an:in keskustasta noin 40km itaan valtavan kiviarmeijan (n. 7500 kasinveistettya ihmisenkokoista saviukkoa) suojaamaan omaa matkaansa tuonpuoleiseen. Tama armeija loytyi vuonna 1974 sattumalta, kun paikallinen maanviljelij a oli kaivamassa kaivoa tiluksillaan. Tutkimuksissa paljastui loydon merkityksellisyys ja suuruus ja nykyisin tama nk. Terrakotta-armeija on luokiteltu maailman kahdeksanneksi ihmeeksi!! Meidankin oli tietenkin kaytava tsekkaamassa tama suuri ihme, vaikka olemme yrittaneet selviytya matkasta ilman pakollisia lankkarikontakteja. Paikka on naet aivan taynna lansimaisia turisteja. Muutenkin alue oli hyvin moderni; armeijasta oli kaivettu esiin suurin osa ja kaivantojen paalle oli rakennettu iso, suomalaisia jaakiekkohalleja muistuttava suoja. Matka oli mielestamme silti vaivan arvoinen, hienoltahan nuo saviukkelit nayttivat (n.25m paasta…).

Aivan Xi’an:in keskustassa on myos mielenkiintoista nahtavaa. Villihanhipagodi rakennettiin Ming dynastian aikoihin vanhojen kiinalaisten kirjoitusten ja sepustusten sailytyspaikaksi. Osa kirjoituksista on edelleenkin nahtavilla. Keskustassa on myos Belltower ja Drumtower, joissa turistit saavat kayda kumauttamassa suurta pronssikelloa ja lyoda rumpua, maksua vastaan tietenkin…

Sitten silmamme osuivat mielenkiintoiseen artiklaan joka koski yhta kiinan viidesta pyhasta vuoresta, Huashanista. Joten pakkohan tassa maamerkissa oli kavaista.. Matka kiinalaisessa miniatyyribussissa kesti vain muutaman tunnin ja taman jalkeen edessa oli kapuaminen 2094 metria korkealle vuorelle (tosin osan matkasta olisi voinut taittaa myos muutaman sallin istuttavalla kondolillakin - NOT FOR US! ). Tasta alkoi siis ensimmainen kapuaminen kohti jumalten ex-kotia ja jumalaisia maisemia(samaisen retken on taittanut aikoinaan muutamat keisarit osoittaakseen mahtipontiaan) . Matka kondolipaatepysakille kesti 2 tuntia ja vastassa oli odottamassa joukoittain kiinalaisia phototuristeja jotka onneksi saatiin ohitettua noin tunnissa. Huippu tuli vallattua noin 4 tunnissa ja vastassa oli odottamassa liuta renovenoituja luostareita ja yksi pieni high land guesthouse. Kunpa oisimme tienneet tuosta guestarista aiemmin niin olisimme lomailleet viikon vuorella.. Sakehdyttava reissu kaiken kaikkiaan. One step closer to the gods ;)

Huomenna jepen kiinalaiskaveri saapuu Xianiin ja aletaan todenteolla punomaan juonia miten saataisiin vesiteitse kavuttua keski-Kiinan ylangot. Chengdu, Kolme Rotkoa, liuta pikkukylia ja Wuhan.

Tassa matkan varrella paatettiin ostaa niin sanotut engine-biket. Engine-Bike on paikallinen menopeli jonka rungossa roikkuu pieni kiinalainen roottori joka puskee pakettia eteenpain sahkoisesti. Vain kiinalaisen mieleen juolahtaa moinen vekotin! Tarkoituksena olisi tehda pidempi piknik-retki Kiinan puolelta eraaseen Vietnamin rajakylista. Siita sitten jatkettaisiin samoilla menopeleilla aina Hanoihin asti mikali potkua riittaa.

Valitettavasti kuvien siirtaminen ei onnistunut syysta tai toisesta. No can do..

That’s all folks, more in the future!

TERVEISET FROM BEIJING!

Matka Mongoliasta Kiinaan sujui sukkelasti yojunalla. Kiinan rajalla  tuli sitten sahellettya ensimmaista kertaa hieman enemman. Asemalla vastassa piti olla matkayhtion edustaja, jonka oli tarkoitus noutaa meidat linja-autoasemalle ja ohjata sleeperbussiin. Hyppasimme kuitenkin tuntemattoman naisen kyytiin ja vasta parin tunnin paasta selvisi, etta han lahtisi itse viemaan meita rajalta pekingiin (n.1300km!!). Onneksi kyytiin nousi myos avulias Mongolinainen ja han pelasti poikaraukat tilanteesta. Sen jalkeen nousimmekin paikallisen nuorison suosimaan menopeliin, sleepperiin. Sleepper-bussi on normi jumbobussi josta on revitty penkit pois ja tilalle on sivallettu 150 senttiset laatupunkat. Petterilla oli siis jokseenkin ongelmia asettua yopuulle.. Vieressamme matkannut seta esitteli meille paikallisen gourmet-menun kaikkine lisineen: Silvotun kanan kaikista kaukaisimmat kolkat.. Lisaksi kaveri nautiskeli pullon (lahinna ananastarpatilta maistuvaa) paikallista ponua. Jossain vaiheessa alkoi ihmetyttaa mihin salli oli kadonnut kunnes huomasimme etta han olikin yksi bussin neljasta kuljettajasta.. That’s the way to drive in china..

Taalla Pekingissa saimme tingittya itsellemme 13 eurolla (per yo) hotellihuoneen koska paikalliset majoituslaitokset tuntuvat karsivan melkoisesta lamasta nain talvisaikaan.

Kuvamme Pekingista olivat ennen tanne saapumista vaaristyneita kuin kulahtanut korkkiruuvi.. Pekingia puhtaampaa suurkaupunkia saa etsimalla etsia, tosin olympialaisilla lienee ollut “hieman” osuutta asiassa. Huonoksi haukuttu ilmanlaatu on siis pelkkaa puppua. Ilma on yhta puhdasta kuin helsingissa ja varsinkin Ulan Batoriin verrattuna todella kelpo kamaa. Peking on hieno kaunis kaupunki. Olemme tietenkin vierailleet kielletyssa kaupungissa ja tiananmenin aukiolla, taivaiden temppelia unohtamatta. Muuri tullaan todennakoisesti nakemaan sitten Chengdussa. Hintataso on huomattavasti Venajaa ja Mongoliaa halvempi, odotamme kuitenkin innolla kaakkois-aasian kepeita dollareita. Pullo vetta taalla n. 20 senttia ja pikkuponu 30 senttia, ei paha! Ihmiset ovat avoimia ja uteliaita. Jopa hieman liiankin, paikoitellen: Ollaan siis esitelty kauniita kasvojamme muutamaan otteeseen paikallisten lomakuvissa ja haastatteluja on tullut taholta ja toiselta. Olo on siis kuin paikallisilla poppareilla.  

Tanaan jatkamme Xianiin eli tiedossa on siis pariviikkoinen inland-kiinan ekskursio.  wiihaa! Seuraavat tarinoinnit ilmestynee muutaman viikon sisalla.

Halsningar, Jesse (alias Tobbe) och Petteri (Goran)